Vaalitorilla puhuttua

Sunnuntai 9.4.2017 klo 9:49 - Leena Väänänen

Nyt on vaalityö tehty ja vaalipäivä on mielestäni hyvä rauhoittaa kampanjoinnilta.

Kovasti tein töitä viime viikkoina, lähinnä jalkatyötä vaalitorilla ja muutamassa muussakin paikassa keskustellen kaupunkilaisten kanssa. Olipa hienoja keskusteluja! Sain monta vinkkiä keskusteluista. Kaupunkilaisilla on isoja ja pieniä todellisia huolenaiheita, jotka on hyvä käsitellä laajemmin. Lisäksi meillä oli hyviä keskusteluja vaaliteemoistani.

Suurin yhteinen huolenaiheemme on kaupungin talous ja siitä keskustelimme päivittäin useaan kertaan. Tulimme oikeastaan joka keskustelun päätteeksi yhteiseen lopputulokseen siitä, että kaupungin on syytä käynnistää yt-neuvottelut irtisanomissuojan päättymisen yhteydessä ja lisäksi kouluverkkoasia pitää ottaa uudelleen keskusteluun. Meidän kaupunkilaisemme ovat selvästi ymmärtäneet, että kaupungin jatkuva velanotto on saatava lopetettua ja uuden valtuustomme täytyy tehdä vastuullisia vaikeita päätöksiä asian hyväksi.

Aika monella oli myös mielen päällä työelämässä jaksamiseen liittyvät kysymykset. Yhdessä pohdimme yhteiskunnan keinoja parantaa jaksamista ja löysimmekin useita keinoja. Vielä eilen keskustelin fiksun nuoren miehen kanssa siitä, miten "pienistä" asioista työssä viihtyminen ja jaksaminen on kiinni. Yksi tärkeimmistä asioista on ehdottomasti se, että kokee oman työnsä olevan merkityksellistä. Esimiestaidot ovat tässä avainasemassa.

Vaalitorilla oli taas hyvä muistuttaa itseään siitä, että omien ajatuksien esittämiseen ei saa käyttää liikaa aikaa! Kaupunkilaisten kuunteleminen on tärkeää, heillä on loistavia ajatuksia kaupungin kehittämiseksi ja heillä on myös todellisiä käytännön ongelmia, jotka pitäisi ratkaista! Toki kaupungin asiakkaat olivat käymässä torilla etsimässä omaa ehdokastaan ja siitä syystä ehdokkaiden nyt tuli kertoa omista näkökulmistaan. Jatkossa valituksi tulleiden valtuutettujen täytyy keskittyä enemmän kuunteluun.

Kiitos keskusteluista ja muistakaa käyttää äänioikeutenne!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalitori, työssä jaksaminen, taloustilanne

Työssä jaksaminen

Torstai 9.3.2017 klo 8:37 - Leena Väänänen

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 9.3.2017

Työssä jaksaminen

Suomalaisten eliniänodote on noussut koko ajan ja se on pakottanut eläkeiän nostoon. Samalla pitäisi kuitenkin huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Itsekin tunnen monta eläkeläistä, jotka eläkkeelle päästessään ovat fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta tunnustavat suoraan, etteivät enää olisi jaksaneet työelämässä.

Oman ikäluokkani työssäkäyvät ovat usein tilanteessa, että työssä käynti tuntuu henkisesti raskaalta, vaikkei työkuorma olisikaan kohtuuton. Jos tässä vaiheessa huolehditaan jaksamisesta, niin työvuosia voisi olla jäljellä liki 20 vuotta!

Moni tuttavani on saanut lisää virtaa työelämään käymällä kuntoutuksessa. Hyvä kuntoutus virkistää mieltä ja antaa voimavaroja työelämään ja neuvoja sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Valitettavasti näitä kuntoutuksia tunnutaan järjestävän lähinnä kunnan ja valtion työntekijöille sekä isoille firmoille, jotka voivat koota omat ryhmänsä. Yritin pari vuotta sitten selvitellä ystävieni mallia seuraten, jos pääsisin johonkin kuntoutukseen, mutta eipä sellaista löytynyt pienen yksityisen yrityksen työntekijälle. Yritin kuitenkin selvittää asiaa työterveydenkin kautta. Jospa kaupunkimme voisi toimia tässä apuna kokoamalla saman alan yrityksistä omat ryhmänsä!

Työssä jaksamiseen vaikuttavat myös esimiestaidot. Voisimmeko järjestää esimieskoulutuksia tällä teemalla?

Uskon vahvasti, että panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin lisääntyvillä työvuosilla.

 

Leena Väänänen,

kuntavaaliehdokas (kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työniloa, jaksaminen, kuntoutus, esimieskoulutus

Kalevan kirjoitukseni

Torstai 28.5.2015 klo 11:07 - Leena Väänänen

Kirjoitukseni tämän päivän Kalevassa

Halusimme lyhentää opiskeluaikoja - Miten kävi?

Äidillä on hyvä olla, tyttären yo-juhlat lauantaina ja poikakin näyttäisi löytävän oman opiskelupolkunsa. Samalla olen läheltä seurannut tyttäreni ja hänen ystäväpiirinsä suunnitelmia opiskelemaan lähdöstä ja olen kyllä aika huolestunut.

Oma tyttäreni ei opiskellut lukiossa kaikkia fysiikan ja kemian kursseja koska ajatteli lähtevänsä opiskelemaan sairaanhoito-oppilaitokseen tai liikuntatieteelliseen. Mieli kuitenkin muuttui lukion aikana ja nyt ykkösvaihtoehtona on lääketieteellinen. Pääsykokeisiin valmistautuessa hän piti selvänä, ettei sinne tänä vuonna pääse, koska joutuu nyt itsenäisesti opiskelemaan loput fysiikan ja kemian kurssit. Ehdotin hänelle, että hakisi sairaanhoito-oppilaitokseen ja hakisi vuoden päästä lääkikseen jos se vielä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. Näin hän ei kuitenkaan uskalla tehdä jos uusien lakimuutosten johdosta lääketieteellinen suosii ensi vuoden haussa niitä, joilla ei ole opiskelupaikkaa ja sen takia hän menettäisi mahdollisuutensa haluamaansa ammattiin. Yritin samoin ehdottaa fysiikan tai kemian lukemista yliopistossa, sehän voisi helpottaa ensi vuoden pääsykoevalmisteluissa. Saman selityksen lisäksi sain myös kuulla, että vuoden fysiikan/kemian opinnot vähentäisivät opintotukikelpoisuutta lääketieteellisessä vuodella. Musiikin ammattitutkinto olisi myös kiinnostanut tytärtä, mutta eihän sellaista uskalla opiskella jos laulajan ura ei aukeakaan ja tutkinto hankaloittaa toisen opiskelupaikan saantia.

Samat ongelmat tuntuvat olevan koko kaveriporukalla. Kaikilla on jo selvillä, minne ensisijaisesti haluaisivat mennä opiskelemaan, mutta kirjoitusten jälkeen motivaatio päntätä uusia asioita on ollut vähän laimeaa (suurin osa on kuitenkin yrittänyt valmistautua). Aiemmin opintonsa päättäneet ovat kuitenkin voineet valmistautua pääsykokeisiin jo koko talven. Nykyisten ja suunniteltujen lakien takia nuoret hakevat paikkaan, johon oikeasti haluavat ja sen lisäksi he ovat pakotettuja hakemaan kahteen muuhun paikkaan. Nuoret valitsevat hakukohteiksi sellaiset oppilaitokset, joihin eivät vahingossakaan pääse ja käyvät kuormittamassa pääsykoeorganisaatioita aivan turhaan. Lopputulemana näyttäisi olevan, että kaikki pitävät välivuoden! Onneksi kaveriporukasta kukaan ei taida olla potentiaalinen syrjäytyjä.

Opiskelupaikan vaihtoa ei saisi tehdä hankalaksi. Toiseksi mieluisin vaihtoehto voi hyvinkin muuttua mieluisimmaksi ensimmäisen opintovuoden aikana tai selkeyttää omaa opintopolkua. Samoin omaan toiveammattiin pääsyä helpottavaan opiskeluun pitäisi kannustaa ennemminkin kuin rangaista siitä.

Leena Väänänen (kok)

Oulu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opiskelu

Vaalien jälkeen

Maanantai 20.4.2015 klo 10:27 - Leena Väänänen

Nyt on kyllä aika höntti olo. Mitäs tässä seuraavaksi tehdäänkään? Töihin lähdin aamulla ilman koko päivän varustusta sisältäen monta kassia kampanjointimateriaalia. Alussa jo lupasin olla rehellinen ja nyt minun on myönnettävä, että hieman olen pettynyt äänimäärään. Ensi kerralla täytyy yrittää kovemmin ja panostaa kaikin tavoin enemmän!

Se tuosta märehtimisestä! Olipa aivan mieletön kokemus! Päivääkään en vaihtaisi pois (paitsi ehkä sen yhden paneelin). Olen saanut oppia valtavasti viime kuukausien aikana. Emme me ehdokkaat vain kerro, miten aikoisimme asiat hoitaa, vaan myös kuuntelemme ihmisiä maakuntaa kiertäessämme. Matkan varrella on ollut upeita ihmisiä, jotka ovat antaneet minulle paljon ajateltavaa ja uusia näkökulmia. Näitä keskusteluja jään kyllä kaipaamaan. Entäpä sitten kaikki nuo ihmiset, joiden kanssa tätä työtä tehtiin! Kokoomuksen toimiston väki ja vapaaehtoistyöntekijät tukivat minuakin uutena ehdokkaana aivan mahtavasti. Samoin muut ehdokkaat ja heidän tiimiläisensä tulivat tutuiksi ja osasta tuli ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito jatkuu edelleen.

Kokoomuksen tavoitteena oli saada kaksi ehdokasta läpi Oulun vaalipiiristä ja se me tehtiin, hyvä me! Onnea Mari-Leena ja Eero! Henkilökohtaisesti koin suurimmaksi pettymykseksi sen että PS sai yhden paikan enemmän eduskuntaan kuin Kokoomus.

Suuri kiitos saamastani tuesta ja kannustuksesta! Minulle on jo ilmoittautunut tiimiläisiä seuraavia eduskuntavaaleja varten ja mikä sen ilahduttavampaa. Kiitos tiimilleni avusta! Ja kaikista suurin kiitos menee ansaitusti puolisolleni Jormalle, joka toimi kuskina, keskustelukumppanina, sparraajana, kampanjointikaverina, tavaroiden kuskaajana/kantajana, jääkaapin täyttäjänä jne. Ilman hänen täyttä tukeaan tämä matka olisi ollut aivan erilainen.

Kiitos teille kaikille!

Kommentoi kirjoitusta.

Oikeistolaiset riistäjät?

Keskiviikko 15.4.2015 klo 13:39 - Leena Väänänen

Viime päivinä olen käynyt läpi satoja "työhaastatteluja" ympäri Oulun vaalipiiriä. Aina välillä törmään kommentteihin oikeistolaisista riistäjistä ja kokoomuksen kovista arvoista. Ja se minua jaksaa aina hämmästyttää!

Omat päävaaliteemani ovat varmasti pehmeimmästä päästä: Työniloa (sisältäen työn iloa kaikille ja työssä jaksamisen), Varhainen puuttuminen nuorten ongelmien riskitekijöihin jo lapsuudessa ja Inhimillinen vanhustenhoito.

Kuitenkin meidän täytyy ennen kaikkea saada tämän maan talous kuntoon. Pitäähän kotitaloudenkin sopeuttaa menot tuloihin ja sama se on valtiontaloudessakin. Emme voi koko ajan vain lisätä lainaamme. Olennaista on saada lisää työpaikkoja ja niitä me saamme hoitamalla yritysten toimintaedellytykset kuntoon. Pienessä yrityksessä olen voinut todeta, että olisi paljon asioita, joita muuttamalla yrityksen olisi helpompi toimia. Useiden niiden toteuttaminen ei edes maksa yhteiskunnalle mitään. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta työpaikkojen lisääntyminen auttaa kaikkia suomalaisia köyhimmästä rikkaimpaan eikä se todellakaan ole riistämistä. Enkä osaa ajatella työllistämisen helpottamista myöskään kovana arvona! Työ on Kokoomuksen ykkösteema näissä vaaleissa ja muulloinkin. Samalla kokoomus (ja minäkin esim jo alkuvuoden Kalevan kirjoituksessani) on painottanut työnteon kannattavuutta. Meillä on jotakin pahasti vialla järjestelmässämme, jos työhön meno ei kannata. Onko meillä liian hyvä sosiaaliturva vai maksetaanko joistakin töistä liian vähän? Ehkä vähän kumpaakin. Kokoomus haluaisi seuraavalla hallituskaudella myös pienentää työn verotusta ja sillä tavoin elvyttää ostovoimaa. Verotuksen progressiivisuus Suomessa on jo niin valtava, että sitä ei voida enempää lisätä vaan verotusta tulee keventää kaikilta.

Nuorten kanssa olen keskustellut paljon myös energiantuotannosta. On helppoa sanoa, ettei kannata ydinvoimaa ja pitäisi käyttää aurinko- ja tuulivoimaa. Mutta ehdottaisimmeko Outokummulle tai SSAB:lle, että laittaisivat aurinkopaneelit katolle ja alkaisivat sillä energialla sulattamaan terästä? Vai ajammeko heidät siirtämään tuotantonsa jonnekin, missä käytetään energiana kivihiiltä, joka on erittäin saastuttavaa ja samalla työttömien määrä Pohjois-Suomessa lisääntyisi? Toki meidän tulee kehittää tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta vielä niiden tehokkuus ei ole riittävää. Kaksi vuotta olen katsellut yhtä tuulivoimalaa työhuoneeni ikkunasta, mutta kertaakaan se ei ole pyörinyt. Kun tuulivoimalat toimivat puolet suunnitellusta ajasta ja niiden huolto on liian kallista niin ne näyttävät jäävän seisomaan osaksi maisemaa.

Työniloa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, arvot

Kiertueilla keskusteltua

Sunnuntai 29.3.2015 klo 19:46 - Leena Väänänen

Kiertueilla on tullut keskusteltua monien ihmisten kanssa ja muutamasta keskustelunaiheesta olen luvannutkaan kirjoittaa jälkikäteen blogiini. Tässä muutama aihe käsittelyssä.

Nivassa keskustelin nuoren naisen kanssa aiheesta Mankala-malli Pyhäjoen ydinvoimalassa. Minä jouduin tunnustamaan, etten tuntenut mallia riittävän hyvin ottaaksesi siihen kantaa ja selvitin asiaa jälkeenpäin. Voimala tulee näillä näkymin toimimaan Mankala-mallin mukaisesti tarkoittaen sitä, että kaikki osakkaat voivat ostaa sähkön omakustannehintaan. Malli on jo useaan kertaan ollut oikeuskäsittelyssä ja joka kerta se on todettu täysin lailliseksi. Seurauksena tästä on, ettei yhtiön liikevaihdosta aikaansaada verotettavaa tulosta. Minusta on aivan oikein, että yritykset voivat omalla kustannuksellaan tehdä itselleen omakustanteista energiaa, mutta ehkä tämä malli pitäisi vielä ottaa käsittelyyn ulkomaisen omistuksen osalta. Verotuloja voimala toki tuo joka tapauksessa lähiseudulle työn kautta.

Reisjärvellä keskustelimme kuntoutustuesta. Erityisesti puheena oli vakuutusyhtiöiden lääkärien tekemät päätökset. Jälkeenpäin mietin vielä asiaa ja oikeasti olen sitä mieltä, että saadaksemme kuntoutukseen ym oikeudenmukaisia päätöksiä, vakuutusyhtiön lääkärin on tutkittava potilas ennenkuin voi kumota hoitaneen lääkärin suosituksen.

Kerrostaloasukkaiden kotitalousvähennys tuli puheeksi Raahessa. Paikallinen rouva ihmetteli, miksi kerrostaloissa ei voida käyttää kotitalousvähennystä samoihin töihin kuinomakotitaloissa. Nyt täytyy myöntää, etten minäkään voi tätä ymmärtää! Tämän voisin ottaa esille eduskunnassa Kunhan sinne ensin pääsen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mankala, kuntoutustuki, kotitalousvähennys

Tutustuminen omaishoitajan arkeen

Tiistai 17.3.2015 klo 10:49 - Leena Väänänen

Vierailu sydämellisen pariskunnan luona

Sain ilon vierailla Iin Kuivaniemessä asustelevan pariskunnan, Marjatta ja Pekka Kuhan, luona. Pekka on halvaantunut 17 vuotta sitten ja Marjatta on toiminut siitä lähtien hänen omaishoitajanaan.

Pekka on nyt 77-vuotias ja ensimmäinen asia, joka minulle hänestä näin käynnin jälkeen tulee mieleen, on hänen huumorintajunsa joka tuli esiin ilmein. Pekka ei voi juurikaan puhua sillä halvaantumisen jäljiltä hän sairastaa afasiaa. Pekan vasen käsi on toimiva, mutta oikea ei. Vasen jalka saattaa joskus vähän ottaa vastaan painoa, mutta ei varsinaisesti toimi. Oikea jalka on amputoitu kuolion vuoksi. Pekka täytyy nostaa sängystä pyörätuoliin ja takaisin. Syöminen sujui hienosti, kunhan vaimo oli laittanut kaiken valmiiksi. Marjatta iloitsi selvästi siitä, että luonteen puolesta se entinen Pekka alkoi löytyä vihdoin uudestaan.

Omaishoitaja, 71-vuotias Marjatta, oli erityisen valoisa ja myönteinen henkilö. Hän kehui kovasti, miten hän sai heti apua edunvalvonnan järjestelyissä, kun maatilan omaisuus oli sairastumisaikaan kokonaan miehen nimissä. Samoin kotiin on järjestynyt hoitajan ja lääkärin apua esimerkiksi jalan amputoinnin jälkeen. Pekka voi myös jäädä hetkeksi Kuivaniemen seniorituvalle, kun Marjatta käy omilla asioillaan, vaikkapa lääkärissä. Marjatta oli myös iloinen saamastaan kuntoutusjaksosta.

Ikävää on se, että Marjattaa on niin huonosti ohjeistettu omista oikeuksistaan. Ei hän ollut alussa vuosiin tiennyt olevansa oikeutettu omaishoitajan tukeen. Eikä myöskään talon vaatimiin korjauksiin pyörätuolipotilasta varten. Samoin tukirahan pienuus oli tullut esille yhdessä keskustelussa, jossa juttukumppani oli ihmetellyt tuen pienuutta ja ottanut asiasta selvää. Tuki kasvoikin kerralla nelinkertaiseksi. Joku tässä menee väärin! Tarvitaan selvästi lisää neuvontaa omaishoitajille!

Katkeruutta etenkin alussa aiheutti molemmille se, että Pekan sydänvikoja oli hoidettu pari vuotta astmana. Marjatta kokee, että säästösyistä Pekka ei päässyt tarkempiin tutkimuksiin. Tunneskaalaa on toki käyty läpi vuosien aikana alkaen raivosta ja katkeruudesta. Välillä kovaan työntekoon tottunut Pekka myös väsyy oloonsa ja kipuihinsa ja toivoo pois pääsyä.

Tärkeä asia pariskunnan jaksamiselle on perhe. Lapset ja lapsenlapset asuvat kohtuullisen etäisyyden päässä ja käyvät ja tukevat. Lisäksi naapurissa asuva Pekan veljenpoika on auttanut tarvittaessa. Veljenpojalla on kuitenkin ollut naapurissa 7 kehitysvammaista sukulaista huolehdittavanaan ja hän kaipasi työhön apua. Kunta ei apua järjestänyt joten veljenpoika on luopumassa hoitotyöstä ja muuttamassa pois. Samalla jää siis tämä pariskunta ilman lähellä olevaa apua.

Vähän aikaa sitten uutisoitiin 4 päiväksi unohdetusta vanhuksesta. Marjatta sanoi iltapesulla Pekalle, ettei hän jätä edes 4 tunniksi. Afasiaa sairastava Pekka oli katsonut vaimoaan silmiin sanoen: "Hyvä hoitaja". Tämä oli selvästi ollut tärkeä hetki molemmille. Marjatta sanoikin, että hän voi yhdellä sanalla sanoa, mikä hänet saa jaksamaan ja se on Rakkaus. Ja kyllä sen heistä näkikin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omaishoitaja, tuki, halvaantuminen

Soste, metsäteollisuus ym. Uutta opittu!

Torstai 12.3.2015 klo 10:11 - Leena Väänänen

Taas on takana paljon vaalityötä. Erityisen ilahtunut olen ollut keskusteluista ihmisten kanssa turuilla ja toreilla. Keskusteluja on syntynyt monenlaisista aiheista ja olenkin monesta keskustelusta ottanut kotiläksyjä.

Keskustelunaiheina ovat olleet mm lääkekustannukset, eläkeindeksin jäädytys, Talvivaaran ongelmat, NATO kysymykset, työssä jaksaminen, nuorten ongelmat...

Vaalitapahtumissa on tullut esille muutama sellainen asia, jonka haluaisin jakaa lukijoiden kanssa.

Soste (Suomen sosiaali ja terveys ry) - tapaamisesta jäi erityisesti mieleen yksi asia. Yksinäisyys on terveydelle kolme kertaa vaarallisempaa kuin lihavuus ja yhtä vaarallista kuin tupakointi. Kuitenkin tupakoinnin ja lihavuuden vaaroista valistetaan ihmisiä koko ajan ja annetaan ohjeita niistä eroon pääsemiseksi. Mutta mitä me oikeasti teemme yksinäisyyden poistamiseksi! Tälle asialle pitäisi oikeasti tehdä jotakin.

Metsäteollisuuden tapahtumassa Stora Ensolla minulle selkeni, että puun kuorijätteen tehokas energiakäyttö vaatii turvetta kaveriksi. Turpeen noston tekniikat ovat kehittyneet ja sen ja kuorijätteen käyttö energialähteinä lisää meidän omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Talvivaaran käynnillä taas selvisi, että heillä on varastossa miltei 3 miljoonaa kuutiota valmiiksi puhdistettua vettä, jota ei vaan juoksutusmäärien rajoituksien takia saa purkaa pois alueelta. Eli tiukalla säännöstelyllä aiheutamme riskin sille, että sulamisvedet eivät mahdu alueelle! Muutenkin keskustelu asiantuntijoiden kanssa avasi paljon asioita, joista media ei kerro.

1.3.2015 Kalevan kirjoituksessa otin kantaa vanhuksen oikeuteen valita hoitopaikkansa. Kotona asumista pitäisi tukea niiden osalta, jotka sitä haluavat. Toisaalta kotona olonsa jo turvattomaksi tuntevien pitäisi saada laitospaikka tai tuetun asumisen paikka. Ja hoitopaikan pitäisi olla lähellä omaa asuinympäristöä jotta ystävät voivat käydä tervehtimässä.

Käykäähän tervehtimässä vaalitapahtumissa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: soste, metsäteollisuus, stora enso

Kiirettä pitää

Lauantai 21.2.2015 klo 18:51 - Leena Väänänen

Terveisiä porokarnevaaleilta ja huomenna uudestaan!

Viime viikonlopun Kapteenin tapahtuma ja tämänpäiväinen kampanjointi porokarnevaaleilla ovat olleet hienoja tapahtumia. Molemmissa paikoissa on kehkeytynyt tosi hyviä keskusteluja hienojen ihmisten kanssa. Vaikka päätähtäimenä onkin päästä eduskuntaan niin täytyy sanoa, että olen todella tykännyt tästä kampanjointivaiheesta!

Nyt pitäisi kuitenkin saada lisää tunteja päiviin. Hoidan täysipäiväistä työtä Kajapro:n Oulun toimiston vetäjänä. Vaalityössä pidän tärkeimpänä ihmisten kohtaamista ja yritänkin vierailla mahdollisimman monella paikkakunnalla ja osallistua tapahtumiin. Lisäksi olen innokas penkkiurheilija ja yritän ehtiä seuraamaan ainakin hiihtoa, ampumahiihtoa ja yleisurheilua. Nyt täytyy myöntää, että omasta kuntoilusta on tullut lipsuttua ja siihen pitäisi jatkossa löytää lisää aikaa. Perheen kanssa olen onneksi ehtinyt viettämään aikaa, paljolti siitä syystä että ovat vahvasti mukana kampanjoinnissa.

Seuraavien päivien aikana minua näkee seuraavissa paikoissa:

Su 22.2. klo 12-15 Porokarnevaalit Oulun torilla

Ma 23.2. Klo 14:15-14:45 Jan Vapaavuoren mukana Kolme Tähteä kahvilassa Kempeleessä

Ti 24.2. Klo 16:15-16:45 Alexander Stubbin mukana Oulun Rotuaarilla ja klo 18:00-> Kokoomusnaisten muotinäytös Rauhalassa

Ke 25.2. Klo 11:30-12:30 Oulun yliopiston ja OAMK:n opiskelijayhdistysten vaalitentti Rotuaarilla

To 26.2. Klo 17:30-> Nallikari-aiheinen paneelikeskustelu Tuiran koululla

Pe 27.2. Klo 12:00-17:00 Rysky-päivät Ylivieskassa

La 28.2. Klo 10:00-12:00 Iin kauppojen (K&S) edessä Ervastin Outin kanssa

Tulkaahan juttusille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työ, vaalikampanja, kuntoilu, MM-hiihdot

Terveiset teknologiateollisuuden ja metalliliiton tilaisuudesta

Keskiviikko 11.2.2015 klo 11:00 - Leena Väänänen

Olin maanantaina Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton vaalipiirimme ehdokkaille järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Paikalla oli ehdokkaita joka puolueesta. Oikeastaan hauska seurata, kuinka osa ehdokkaista eivät katso tarpeelliseksi noudattaa järjestäjien pelisääntöjä. Taisivat olla vähän tärkeämpää porukkaa...
Alustajat esittivät tilastoja mm teollisuustuotannon ja viennin hiipumisesta sekä lomautettujen ja työttömien määrästä alalla. Olivathan luvut aika huolestuttavia. He myönsivät yritysten olevan vastuussa menestyksestään, mutta samalla toivoivat poliittisten päätöksentekijöiden pitävän yritysten toimintaedellytykset riittävän hyvinä. Kolme asiaa nousi ylitse muiden: 1) koulutus, 2) verotus ja 3) kohtuuhintainen energia. Koulutuksen osalta esille tuli laadukas oppisopimuskoulutus sekä joustavuus opiskelupaikkojen osalta tarvittaessa. Verotuksen osalta hallitus juuri päättikin pienestä kädenojennuksesta pk-yrityksille, mutta kuulosti, että vähän enempää oltaisiin alalla vailla. Samalla tukijärjestelmien pitäisi kannustaa myös ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Kohtuuhintaisen energian tuottamisesta puolueiden edustajat olivat aika eri mieltä. Omasta mielestäni energiapolitiikassa pitäisi tehdä erilliset lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat. Lyhyellä tähtäimellä varmistaisimme energiansaannin kohtuullisella kustannuksella ja pitkällä tähtäimellä panostaisimme uusiutuvaan energiaan (tehokkuus ja kustannus järkevälle tasolle).
Yksi mielenkiintoinen minulle uusi käsite oli "hiilivuoto". Sillä tarkoitetaan teollisuuden karkaamista maihin, joissa päästöt voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna siihen että tuotanto olisi Suomessa! Sehän ei toki ole ekologista!
Mielenkiintoisia keskusteluja ja taas tunsin salissa istuessani itseni niin kokoomuslaiseksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: teknologiateollisuus, metalliliitto, koulutus, energiapolitiikka

Työnteon täytyy olla kannattavaa

Maanantai 26.1.2015 klo 12:41 - Leena Väänänen

Juttelin ystäväni kanssa perjantaina ja taas sain kuulla jotakin, mikä oikeasti saa minut takajaloilleni. Ystäväni työkaveri tekee henkilökohtaisista syistään lyhennettyä työviikkoa ja hän työskentelee tällä hetkellä 3 päivää viikossa. Sijaiseksi on palkattu työtön henkilö, joka tekee loput kaksi työpäivää viikossa. Nyt tämän sijaisen tulot pienenivät kun hän otti vastaan tällaisen työpaikan. Kotiin jäämällä hän tienaisi enemmän. Tämä on todellinen epäkohta, työnteon pitäisi aina olla taloudellisesti selvästi kannattavampaa kuin kotiin jääminen!

Vaaliteemani Työniloa liittyy tähän asiaan. Kuten aiemmin kirjoitin, pitäisi työurien jatkamisessa panostaa eläkeiän korotusten sijaan/lisäski myös työssä jaksamiseen. Työniloon vaikuttaa moni seikka ja itse nostaisin tärkeimmiksi kolme seikkaa: 1) työtehtävän täytyy tuntua merkitykselliseltä, 2) työntekijän tulee tuntea, että myös muut työympäristössä arvostavat hänen tekemäänsä työtä ja 3) työilmapiiri on hyvä. Yksi tapa (monien joukossa) osoittaa arvostusta työntekijän työpanokselle on maksaa siitä kohtuullinen korvaus. Jos maksettu korvaus on vähemmän kuin kotona maatessa, voi tulla mieleen, ettei työpanoksella ole arvoa. Onneksi esimerkkinä käyttämäni henkilö pitää työntekoa niin tärkeänä, että otti paikan vastaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, työssä jaksaminen, työnilo

Opiskeluasioita

Perjantai 9.1.2015 klo 11:22 - Leena Väänänen

Tällä kertaa mielen päällä on monia asioita liittyen opiskeluun.

Juttelin jonkin aikaa sitten yhden ystäväni kanssa tohtorien työttömyydestä. Hän oli huolissaan siitä, että tohtoreita koulutetaan ja sitten heille ei olekaan töitä tiedossa. Kalevassakin kerrottiin alkuvuodesta että tohtorien työttömyys on kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Syiden pohdintani liittyy myös muihin opintoasteisiin, ei pelkästään tohtorikoulutukseen. Mietitäänkö koulutusten sisäänotoissa riittävästi tulevaisuuden tarpeita alalla? Vai pidetäänkö opiskelijamääristä kiinni (tai jopa nostetaan), ettei rahoitus oppilaitokselle tipahda. Onhan rahoitus sidottu opiskelijamääriin ja valmistujamääriin! Toki tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi tohtorikoulutus ei ole kovin pitkä, jolloin tarve uusille koulutettaville pitäisi olla kohtuudella ennustettavissa.

Eikä noilla nuorilla ole kovin helppoa valita, mihin koulutukseen hakisivat! Lähipiirissäni on keskusteltu musiikin ammattitutkinnosta, joka kovasti kiinnostaisi. Mutta asiaa ei helpota suunnitelmat ottaa tulevaisuudessa oppilaitoksiin ensin ilman tutkintoa olevat ja sitten vasta täytetään loput paikat. Eli jos läheiseni suorittaisi musiikin ammattitutkinnon ja siitä ei uraa löytyisikään laulajana niin myöhemmin kätilökoulutukseen ei sitten olekaan asiaa. Eli hän ei nyt sitten lähde opiskelemaan musiikkia vaan hakee kätilökoulutukseen. Onko nyt oikeasti niin, että kaikkien pitäisi pystyä tekemään se oikea valinta alasta peruskoulun tai lukion jälkeen!

Entä sitten nämä ammattikorkeakouluopinnot jotka kestävät lukion jälkeen noin 3,5 vuotta. Olen monen opiskelijan kanssa jutellut ja he ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että opiskeluaikaa on aivan turhaan venytetty noin pitkäksi. Opinnot voitaisiin hyvin tiivistää vähän lyhyempään ajanjaksoon. Heillä on opiskeluaikana paljon täysin vapaita päiviä tai oppitunti siellä täällä. Onko kyse lukujärjestyksen haasteellisuudesta vai yritetäänkö oppiarvoa saada näyttämään tärkeämmältä pitkällä opiskeluajalla. Hajanaiset opiskeluviikot houkuttavat lähtemään töihin ja käytännössä opiskeluaika vain pitenee.

Enkä malta olla mainitsematta säästöjen aiheuttamaa työpainetta hoitoalan vastavalmistuneille. Nuorille tuntuu olevan suorastaan pelottavaa mennä valmistumisen jälkeen töihin, kun heidän pitäisi ottaa täysi vastuu asiakkaista alimiehitetyillä osastoilla. Pelottavaa!!!

Minua kyllä niin kovasti kiinnostaa nämä opiskeluasiat, että jos minut äänestätte eduskuntaan niin sivistysvaliokuntaan yritän parhaani mukaan päästä mukaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opiskelu, ammatinvalinta, koulutus

Olipa mukava Joulunaika

Maanantai 29.12.2014 klo 15:31 - Leena Väänänen

Minulla on ollut todella ihana joulunaika, toivottavasti muillakin. Kerron vähän Joulun ajan tapahtumista ja päähän pälkähtäneistä ideoista, toivottavasti niistä on teille yhtä paljon iloa kuin minullekin.

Jouluvalmistelut meillä käynnistyivät hyvissä ajoin sillä tyttäreni lähti poikakaverinsa kanssa Thaimaan lämpöön ja palaavat vasta huomenna (vihdoin). Tiesin, että tytöllä on talous aika tiukilla matkan takia ja hän kuitenkin halusi antaa minulle joululahjan. Ehdotin, että hän lahjaksi minulle auttaisi minua leipomaan kahdelle Jouluapua tarvitsevalle perheelle. Matkaa ehdeltävän päivän leivoimme, paistoimme laatikoita ja keitimme riisipuuroa. Joulupuuroa nautittuamme nuoret vielä availivat paketteja ennen reissuun lähtöä. Joulua ennen sain poikanikin innostumaan yhden perheen auttamisesta ja hän toimitti kustantamansa paketin perheen tytölle. Nuoret olivat ilolla mukana auttamassa ja mikäs se minua enemmän ilahduttaisi. Tästä voisi tulla minun vakiolahjatoiveeni!

Joulua edeltävänä viikonloppuna vanhempani ja veljeni Seinäjoelta sekä vanhemman veljeni perhe Vaasasta kokoontuivat meille. Söimme ja kahvittelimme ja illalla koko sakki nuorisoa lukuunottamatta tuli kuuntelemaan konserttiamme (Merikosken Laulu sekä vierailijana Oulun kamarikuoro) Tuomiokirkkoon. Oli hienoa ja jännittävääkin laulaa läheisille. Illalla vielä kokoonnuimme meille veisaamaan pari jouluvirttä kuten meillä on ollut tapana aina lapsuudenkodissa sekä isovanhempien luona Joulun aikana vieraillessamme. Paketit vaihdoimme etukäteen ehdottamani idean mukaisesti, olimme käärineet omista kirjahyllyistämme toisillemme sopivat lukuelämykset. Kierrätys kunniaan ja samalla ajatusta mukana :-) Mitähän ensi vuodeksi keksimmekään!

Sunnuntaina illalla saimme vielä kotiimme Jorman lapset kumppaneineen lukuunottamatta Helsingissä asuvaa vanhinta poikaa ja hänen vaimoaan sekä toisen pojan tulevaa vaimoa ja vauvaa (Jorman ensimmäistä lapsenlasta). Heidän kanssaan vietimme todella mukavan illan syöden, herkutellen ja paketteja vaihtaen.

Maanantaina lähdimme mökille jossa meillä ei koko aikana ollut mihinkään kiire. Joulupöytään olivat kaikki saaneet esittää toivomuksensa etukäteen ja sen mukaan mentiin. Poikani esimerkiksi toivoo joka vuosi lihapullia tai -mureketta ja taas meillä oli mureke kinkun lisäksi tarjolla. Tämä pöydän kasaaminen toiveiden mukaan on toiminut hyvin ja vähentänyt stressiä siitä, onko kaikkea tarvittavaa!

Syötteellä Joulukirkko on perinteisesti Syötekeskuksella, mutta jotenkin siitä vähän puuttuu se joulukirkon tunnelma. Vähän tuntui että papillakin oli kiire hoitaa homma alta. Joulukirkko olikin ainoa kerta, kun kellon mukaan toimimme viikon aikana.

Tuntuu kyllä, että nyt on saanut palata työmaalle hyvin levänneenä. Olenkin täynnä virtaa ja ajatuksia sekä omaa työtäni että vaalityötä ajatellen!

2 kommenttia . Avainsanat: Joulu

Ehdokkaaksi ryhtymisestä

Perjantai 12.12.2014 - Leena Väänänen

Monet ovat kyselleet minun vaikuttimiani ehdokkaaksi lähtemisestä. Tietenkin suurin syy on halu vaikuttaa asioihin ja päätöksentekoon. Olen haaveillut kansanehdokkaan työstä jo vuosikausia, elämäntilanne ei vaan ole aiemmin mahdollistanut hakeutumista ehdokkaaksi. Ja nyt kun minut valittiin Oulun vaalipiirin ehdokkaaksi, olen kiitollisena tästä kunniasta myös panostamassa vaalityöhön ihan tosissani.

Minulla on mielessäni paljon tärkeitä asioita joihin haluaisin vaikuttaa ja niistä muutaman nostan erikseen vielä vaaliteemoikseni. Näitä ovat työssä jaksaminen (työnilo), varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin sekä koulutukseen liittyvät asiat (opiskelupaikan saaminen, opintosuunnan vaihtaminen tarvittaessa, järkevä koulutettavien määrä aloittain...). Kirjoitan näistä teemoista lisää sivuilleni sitä mukaa kun saan työstettyä tekstini julkaistavaan muotoon.

Huomenna on edessä täysi päivä ehdokaskoulutusta ja pyhänä vietämme vähän joulua ennen tyttäreni ja hänen poikakaverinsa lähtöä matkoille. Hyvää viikonloppua kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ehdokkuus, kokoomus

Tukiryhmän startti

Keskiviikko 10.12.2014 klo 13:08 - Leena Väänänen

Eilen illalla kokoonnuimme meille kotiin muutaman ystäväni kanssa ideoimaan vaalikamppanjani käynnistämistä. Päätimme rekisteröidä tukiryhmän nimellä Työniloa ry ja ystäväni kokoontuvat järjestäytymiskokoukseen heti kun saan rekisteröinnin hoidettua.

Ideointimme tapahtui jo valitsemieni vaaliteemojen ympärille ja samalla mietimme, miten saamme näkyvyyttä kamppanjallemme. Muutama hyvä konkreettinen idea saatiinkin jo aikaiseksi ja niistä kerromme myöhemmin enemmän sitä mukaan kun ideat saadaan toteutukseen.

Kiitos ystävät, kun lähditte mukaan tukemaan kamppanjaani!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työniloa, Tukiryhmä